Hyvää kansallista kissojenpäivää!

Una tässä kerran luetteli minulle erilaisia kissojen päivä. Siinähän oli jos minkälaisia. Tässä yksi!

Onnea kaikille kissoille tällaisena heitä kunnioitettavana päivänä. En tosin nähnyt uutisissa ubmitään tästä. Miten se noin on unohdettu? Kissat jotka youtubessa ovat varmaan ne katsotuimmat!

Ihmettelen nyt tässä vain, mistä löydän sellaisia kissakuviani, joissa kissat todella kertovat jotakin tästä päivästä. Antakaas kun yritän!

Aha! Ruusa haluaa antaa aikuisen kissan neuvoja pienemmilleen:

Ole aina valpas, hyvästä ympäristöstä huolimatta.

Muista venytellä kunnolla! Opeta sitä ihmisillekin.

Keikistele ja hurmaa! 

Ole aina pikkukissamaisen söpö.

Antaudu, kun siihen on tilaisuus.

SAMAT SANAT!

Eläinkommunikointia Majurin kanssa

Edellisessä postauksessa tämä käytiin Ruusan kanssa läpi. Nyt on vuorossa Majuri. 

Ensinnäkin kannattaa huomata eräs seikka. Tämä  ihminen, joka tässä on harjoitellut tätä eläinkommunikaatiota kurssillaan, ei ole koskaan luonnossa nähnyt Ruusaa tai Majuria ja luo tulkinnan ihan oman näkemyksensä tai kommunikaationsa pohjalta intuitiivisesti tai selvännäköisesti.

En voi muuta sanoa, että kaikenlaista on tämän maan päällä! Jotakin kyllä osuukin tässä kommunikoinnissa.

Joten tässä Majurin osio:

Majurin mahtava energia pyyhkäisee koko huoneen läpi, kuin voimakas aalto. Majuri kehrää komealla matalalla äänellä. Majuri menee suoraan viestiinsä: "Minä olen täällä opettamassa ja näyttämässä, että on muitakin mahdollisuuksia ja tapoja. Katsokaa minua. Minä vain istun tai makaan, mutta koko ajan valppaana ja kaikki aistit avoinna. Tarkkailen, että mitä ja missä tapahtuu, ja rohkeasti menen sitä kohti, mikä vaikuttaa houkuttelevalta. Kyllä sitä sitten pian huomaa, jos valitsemani suunta olikin väärä. Aina voi palata takaisin ja aloittaa alusta. Minulta ei rohkeutta puutu, ja malttia ehdin harjoittaa myöhemminkin (vinkkaa silmää)."

Majuri on hyvin mahtipontinen ja huumoria rakastava. Hänellä on sellaista pilkettä silmäkulmassa, ja hänestä on mukava välillä vähän järkyttääkin omia ihmisiään: " Minä pidän mukavuudesta - oikein kovasti. Kuitenkin elämässä ei voi jäädä paikoilleen. Vaikka me kissat olemme paljon paikallaan lepäilemässä, olemme kuitenkin koko ajan läsnä. Silloin pystyy milloin vain tarvittaessa lennähtämään mihin suuntaan tahansa. Kun te ihmiset olette paikallanne, te olette kuitenkin jossain muualla ajatuksinenne. Teiltä jää näkemättä tämä hetki ja sen tuomat mahdollisuudet. Niin kuin olettekin jo huomanneet, lempiherkkuni on kana. Sitä voisi olla tarjolla silloin tällöin, jos saan pyytää. Haluan vielä sanoa, että kiitos kun olette olleet hyviä minulle ja Ruusalle. Meillä on täällä kissojen maanpäällinen paratiisi."

Kiitos taas Emmille! Oli mukava päästä sisään Majurin ajatusmaailmaan!

Eläinkommunikointia Ruusan kanssa

Serkullani on ystävä, joka harjoittelee eläinkommunikointia.

En oikein tiedä miten se toimii, mutta se on jonkin eläinmeedion ja eläinkuiskaajan välimuoto kai. Mielenkiintoista ja salaperäistä se on, jopa tutulta tuntuu hänen tulkintansa tässä nyt kissastani. Serkkuni välityksellä sain hänen ystävältään hyvin kaunista tekstiä. Sain luvan käyttää sitä kissablogissani. Näin hän kommunikoi Ruusan kanssa valokuvaa katsoessa.

Ruusasta välittyy hyvin lempeä, pehmeä ja viehkeä energia. Ruusa arvostaa kauneutta. Hän näkee kauniita asioita missä tahansa ympärillään. Hän toivoisi, että ihmisetkin pysähtyisivät näkemään kauneutta myös sellaisissa paikoissa, mitä ei aluksi tulisi ajatelleeksi. 

Kuulen kehräystä. Ruusa on tyytyväinen elämäänsä. Hänellä on vapaus mennä ja tulla miten tahtoo. Kun sanon, että hänelle toivotaan lisää rohkeutta, niin hän tuntuu vastaavan: "Rohkeutta, sitä minulla löytyy. Mikä on teidän mielestänne rohkeus? Minä olen rohkeasti oma itseni. Olen tyytyväinen itseeni. Rakastan rauhallisuutta ja kauniita asioita. Luotan rohkeasti, että asiat menevät omalla painollaan ilman, että minun täytyy hötkyillä niiden eteen. Toivoisin omilta ihmisiltäni, että he istuisivat alas tai pysähtyisivät ihailemaan kanssani niitä kauniita asioita, mitä olen löytänyt. Sitten he voivat kiitokseksi minua vähän kehua ja silittää. Rakastan omia ihmisiäni. he ovat rakastavia ja ihanan hupsuja. Heidän touhujaan kun seuraa, niin aina on jotain nähtävää. Minulla on kaikki hyvin täällä."

Kiitos tästä tulkinnasta Emmille. Hän tiedosti hyvin kissani Ruusan olotilan!

Minnekähän se kesä meni?

Onhan tuo luonto ihmeellinen! Mitenkähän kissat kokevatkaan nämä vuodenaikojen vaihtelut?

Nytkin Majuri miettii, joko asettuisi sisälle nukkumaan vai pitääkö vielä yövahtia terassilla.

Ruusa ja Majuri toivottavat kaikille kissaystäville LOPPUSYKSYÄ!

Mokomakin majesteetillisuus!!

Olen sitä sukupolvea, joka on tottunut syömään lautasensa tyhjäksi.

Minun kissani ovat toista. Tai ne syövät summittaisesti ahmimalla, ja lautaselle jää sinne tänne ruokaa, mikä yleensä kuivuu siihen. Joskus sitä jää enemmänkin. Varsinkin Majurilla, joka vetää ruokaansa välillä lattialle asti jättäen siihen pahan siivon.

Nyt tuli itse Majesteetti ruokaa norkolle. Katseen pitäisi riittää.  - Palvele minua.

Kaavin lusikalla vielä aika tuoreen ruoan lautaselta omaan kasaan. Tällä tavalla! Ja komennan: - Ensin syöt lautasen tyhjäksi. Sitten vasta saat uutta!

Menikö sana perille? Että minäkö muka komentamassa kissaa. Ei tule kuuloonkaan. Ruusa on nöyrempi. Ja siistimpi. Nuolee lautasen tyhjäksi. Mutta mikä ihme tuo Majuri luulee olevansa!? Se kerran katsoo lautasta. Ja sitten minua. Vähän kuin ihmeissään, että miten tuo emäntä kehtaa...

Ja niin tämä herra lähtee kävelemään korvat luimussa ja häntä notkolla. Kun ei saa mitä pyytää, niin...

....niin lähdenpäs katselemaan, jos pihamaalta löytyisi tuoreempaa ruokaa!